Muovin käyttö on kasvanut viime vuosikymmenien aikana räjähdysmäisesti, samassa mitassa on   kasvanut myös muovijätteen määrä. Kauhistelemme kuvia pari kertaa Suomen kokoisesta muovilautasta Tyynellämerellä ja muovipusseihin tukehtuvista valaista. Muovikassien ja -pullojen hajoaminen vedessä kestää 100-1000 vuotta, käytännössä ne hioutuvat yhä pienemmiksi mikromuovihiukkasiksi ja rikastuvat ravintoketjuihin. 

Viimeisin suuri nälänhätä koettiin Suomessa ja Länsi-Euroopassa 150 vuotta sitten. Höytiäisen järvenlaskun tavoitteena vuonna 1859 oli nälän torjunta, heinämaiden saanti kasvavaa karjataloutta varten. Höytiäisen rantojen aktiivit ovat tässäkin ajassa valmiita toimimaan, nyt vesien tilan ja ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi. 

Vesistöjen - ja ylipäätään veden - merkitys on kasvamassa monesta näkökulmasta. Puhtaan veden tarve lisääntyy globaalisti. Ilmastonmuutos, väestönkasvu, elintapamuutokset ja kasvava ruoan ja energian tarve pakottavat etsimään uusia ratkaisuja puhtaan veden saatavuuden parantamiseksi. Myös vesiluonnonvarojen aineettomien arvojen merkitys on suuri. Ensimmäisen maailman trendeissä on nousussa hyvinvointi-teema, jossa virkistäytymisen ja terveyden lähteenä on yhä useammin luonto ja siihen liittyvät kokemukset ja elämykset, kuten puhdas vesi, luonnonantimet tai vastuullisesti lähellä tuotettu ruoka.