Höytiäinen
Yksi Suomen erikoisimmista suurjärvistä, jonka luonto, historia ja ihmisten elämä kietoutuvat yhteen ainutlaatuisella tavalla. Tutustu Höytiäisen tarinaan veden alta paljastuneilta rannoilta tämän päivän selkävesille.
Kun järvi laski – maisema, luonto ja elämä uudessa uomassa
Vuonna 1859 tapahtunut Höytiäisen äkillinen lasku oli yksi Suomen suurimmista maisemamuutoksista. Yli 3000 miljoonaa kuutiota vettä virtasi pois, ja esiin nousi uusi maa – uudet rannat, pellot, saaret ja ihmisyhteisöt. Tämä ainutlaatuinen järvi kertoo samalla luonnonvoimien voimasta ja ihmisen kekseliäisyydestä.
Maisema, joka syntyi muutoksesta
Vuoden 1859 järvenlasku muovasi luonnon ja ihmisten elämän pysyvästi.
Luonto ja historia
Höytiäinen on paljon enemmän kuin pelkkä järvi – se on monivaiheinen luonnon, maiseman ja ihmistoiminnan tarina.
Järven synty, äkillinen lasku ja vesistömuutokset ovat muokanneet alueen maisemaa, kasvillisuutta, eläimistöä ja asutusta ainutlaatuisella tavalla. Nämä artikkelit kertovat, miten Höytiäisen luonto ja historia kietoutuvat yhteen – jääkaudesta järvenlaskuun ja nykypäivän luontoon saakka.
-
Laskettu suurjärvi
Höytiäinen kehittyi omaksi järvekseen, kun nouseva maa kuroi sen irti merestä noin 9 500 vuotta sitten. -
Höytiäisen monivaiheinen vesistöhistoria
Höytiäinen kuuluu geologisesti karjalaisen liuskevyöhykkeeseen, jonka alueella yleisin kivilaji on hienojakoista kiilleliusketta. -
Uudet rannat ja saaristo
Järvenlasku paljasti noin 15 700 hehtaaria vesijättömaata järven ja saarten ympäriltä. Vesimäärästä purkautui yli puolet, noin 3000 miljoonaa kuutiometriä. -
Järviluonnon ominaispiirteet
Höytiäisen ranta- ja saaristoluonnolle on leimallista kaksijakoisuus, mikä ilmenee pohjoisosien rehevyytenä ja toisaalta etelä- ja itäosien karuutena. -
Vesijätöille syntyivät erityiset hallintaolot
Höytiäisen laskeminen ei suinkaan ollut vahinko, vaan hyvin huolella suunniteltu operaatio. -
Asutus ja talouselämä piristyivät
Höytiäisen rantamilla asui pyyntiväestöä jo esihistoriallisella ajalla. -
Kalakannat
Höytiäisen tärkeimpiä pyyntikaloja olivat 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella muikku, taimen, made, siika, hauki, lahna, ahven, kuore ja särki. -
Ammattipyynnistä virkistyskalastukseen
Kontiolahti oli 1600-1700 -luvuilla tiettävästi järven tärkein kalastuskylä Kinahmonsaaren ohella. -
Kuinka Höytiäisellä kalastettiin?
Höytiäisen muikun kalastus oli 1800-luvun lopulle saakka rantanuottausta mannerrannoilla ja saarissa alkukesäisin ja syksyisin. -
Yhteinen kalavesi, yhteiset kalasaunat
Järvenlaskun jälkeen vanhat järvenrantakylät menettivät yhteyden omiin kalavesiinsä – Höytiäinen miellettiin nyt ympäristön asutuksen yhteiseksi kalavedeksi. -
Vesiliikenteen merkitys oli suuri
Höytiäinen on ollut tärkeä kulkuväylä. Arkisten elinkeinojen lisäksi sitä käytettiin vesitienä kirkkoveneille ja talvisin luotiin jäälle viittateitä. -
Puunuitto
Puuta on uitettu Höytiäisellä viimeistään 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Uitto kesti 1970-luvun lopulle.
